Lasten
LukuVarkaus-palkinnon vei sitten lapsiraadin mielestä vuonna 1981 syntynyt
psykologi Henna Helmi Heinonen muodostelmaluistelijoiden maailmaan
sijoittuvalla kirjallaan Nellyn uudet
kuviot (Tammi). Arvioidessani aikaisemmin ehdokkaita totesin kirjassa
olevan ytyä. Ehkä voittoisan kirjan aihemaailma heijastelee laajemminkin
urheilun nousua mukaan taas tiiviimmin lasten ja nuorten kirjojen
runkomateriaaliksi. Loppujen lopuksi puhtaita urheilukirjoja tuskin löytyykään.
Niiden kaveruussuhteiden, perheongelmien, orastavien pariutumisten ja
aikuisuuteen kypsymisen kuvioissa urheilulla on silti oma merkityksensä.
Näin on aikaisempien Miisa-kirjojen ja
Nellynkin kohdalla. Kun vanhemmat ovat eronneet ja muutto toiseen kaupunkiin
totta, niin pääsy uuteen IceLove-muodostelmajoukkueeseen tuo ystäviä ja
mahdollisuuden kiinnittyä uuteen tilanteeseen, saada itseluottamusta ja
hyväksymistä.
Nyt kun jalkapallon MM-kisat ovat alussa ja
edessä viikkotolkulla upeita ja jännittäviä kohtaamisia, voi palata tuoreimpiin
jalkapallisteihimme: Mika Wickrömillä on esimerkiksi pitkä ura jalkapallon ja
juoksun ja dopinginkin parissa – uusimmista löytyy tietenkin Zlatan, joka on
tähti suomalaisillakin nuorten kentillä. Kolmannessa sopivasti MM-kisoja
ennakoivassa kirjassaan Meidän jengin Zlatan
matkalla maineeseen (WS) Mika tuo mukaan 15-vuotiaiden maajoukkueen, jonne
FC Tykittäjien tähti Karri on menossa. Kuviot muuttuvat, mutta jalkapallo antaa
kuitenkin edelleen raamit ystävyydelle, ongelmista selviämiselle – olivat ne
sitten tytöt, koulu tai menestyvän Arsenikkia-bändin kuviot.
Ei
unohdeta mainiota ja monipuolista aiheiden esille tuojaa Anneli Kantoakaan. FC
Tytsyt tuo Futistyttö-sarjassa hyvin
esiin nyt jo arkipäivässäkin noteeratun tyttöjen lisääntyneen kiinnostuksen
futaamiseen. Oona ja Henna tuovat omalta osaltaan mukaan tämän puolen ja oman
joukkueen antaman taustatuen kuudennen luokan lopuilla olevien tyttöjen
kehittymiselle ja oman elämän ratkaisuille.
Jalkapallon
kuviot jännityksen taustalla
Huomaan
omassa tuotannossani kerranneeni jatkuvasti omia jalkapallovuosiani.
Kirjoitustyylini mukaisesti jalkapallon pelaaminen liittyy kuitenkin
esimerkiksi Kolmikko-sarjassa kuitenkin realistisen jännityselementin
taustalle. Vaikka kirjoissa varsin iso osa tapahtuukin jalkapallokentillä
Suomessa, Eestissä ja Venäjällä, kirjaan tarttumisen houkuttimena ovat ensin
realistiset, oikeastaan elävästä elämästä noukitut rikokset. On Kolmikko eurojahdissa ja uutiset
seteliväärennösten liikkumisesta Etelä- Suomessa, on Kolmikko luolajahdissa ja Sipoon oudon luolan historia tai Kolmikko kultajahdissa ja tyhjiä
ökytaloja ryöstävä kopla. Mutta myös Pallosusien hioutuminen yhä
yhtenäisemmäksi joukkueeksi, missä kunnioitetaan kavereita taustasta
riippumatta ja tuetaan ongelmien sattuessa. Ja onhan Kolmikossa lopulta mukana
myös jalkapalloilevia tyttöjä.
Historiaakin löytyy, eihän taustastaan
pääse irti. Halkokellarin salaisuudessa
(Kustannus-Mäkelä 2014) 50-luvun Helsinki tulee monella tavalla esiin isoisän
tarinan myötä – niin sodanaikaiset pommitukset, kiinalaiset siirtotyöläiset, harvinaiset
kultarahat kuin tietysti koululaisten jalkapallomestaruuskisat ja aikoinaan
menestyksekkään oman ensimmäisen joukkueeni Pallo-Poikien taivalta. Kirjassa on
lopussa tietoiskuja historiasta kieltolaista stadin slangiin – jalkapallosta
vinkataan mm. Suomen harvoja ylvästelyn hetkiä: Vuonna 1950 voitimme Hollannin
4-1 ja perään Jugoslavian 3-2 – ja näitä matseja ennen Ruotsi oli kaatunut 3-1…
Muita
kesäkuumien lukuvinkkejä
Kalle
Veirton melkoisen uskomatonta kirjoitusvauhtia ja sählymestarin otteita voi
ihailla monissa urheilulajeissa. Harvinaisempia lajeja löytyy kirjastojen
mainioiden hakukoneiden avulla: Juha
Vesalalta korissukan alta ja , Kirsi Pehkosen Hilla-kirjat, Tuija Lehtisen harvinaisemmat kartingjengit.
Niistäkin löytyy rivien välistä tietoa, mutta varsinaisten tietokirjojen
joukossa voisi poimia mitä täyteläisimmän opaskirjan pyöreän pallon
liikuttamisen sloihin. Ruud Gullitin opas Miten katsoa jalkapalloa (KJG) kertoo ensinnäkin maailmanluokan
pelaajan silmien pelaamisesta, mutta analysoi tätä kautta lisäksi
havainnollisesti miten joukkueen taktiikka luodaan, miten valmentaja psyykkaa
ja tutkii vastustajaa ja luo strategiansa – ja miten joukkueesta kasvaa
yhtenäinen kokonaisuus. Persoonallisista yksilöistä huolimatta…
On
siis aika lähteä ansaitulle kuukauden mittaiselle nautiskelulomalle. Ja niin,
nythän voi veikata tulevaa maailmanmestaria. Kyllä sittenkin kolmen kärjessä
taitavat olla Saksa, Brasilia ja Ranska. Tasavallan presidentti taisi sanoa
diplomaattisesti, että voittajan nimi päättyy a:han. Aika hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti