Pate, Väinö Lakeus ja kamerakynä

Educa-messuilla vuoden alussa eräs suosituimmista uusista opetuksen monipuolistamisen ideoista oli Kamerakynä-kokonaisuus. Sen kylkiäisenä lanseerattiin myös valtakunnallinen elokuvakilpailu Kaikki kuvaa! Osallistumisten ryntäys oli melkoinen. Kilpailuun tuli huikeat 250 työtä. Kun katselee niiden aihepiirejä, tulee lähes kateelliseksi – noin kirjallisuuden kannalta. On animaatiota, dokumenttia, draamaa, fantasiaa, haastattelua, harrasteita, historiaa, jännitystä, kauhua, kokeiluja, kreisiä menoa, luontodokumenttia, musiikkia, mysteeriä, nukkeanimaatiota, parkouria, parodiaa, rikoksia, romantiikkaa, ruokaa, temppuja ja trilleriä. Kamerakynä näyttää innoittavan todella laajaan toden ja mielikuvituksen haltuunottoon ja tarkasteluun – nuoria!

Palkitut - ja muutkin - voi käydä tarkistamassa sivulta Kaikki kuvaa.fi, mutta finalistit esiintyvät myös 29.5. TV kakkosen Galaxi-ohjelmassa. Lisää mielenkiintoista infoa saa hakusanalla Kamerakynä.

Koko touhu koskettaa siksikin, että sain keväällä sähköpostia kolmen nuoren työryhmältä, jokahalusi tehdä kilpailuun työn "Harrastuksena lukeminen". Lopullinen tulos löytyy vielä sivustolta, minne on koottu kaikki osallistuneet filmit: reksia-harrastuksena-lukeminen-138. Tarjouksesta ei voinut kieltäytyä, ja tehtävänä oli keskiä iskulauseita työryhmän tekemien lukemistilanteiden väliin. Tähän oikein innostui, ja vaikkalopullisessa työssä olikin vain yksi iskulause, niin muistakin saattaa olla vielä hyötyä joissakin lukutilanteissa tai markkinoitaessa lukemisen ihanuutta.

Opit noin 50 000 uutta sanaa peruskouluvuosien aikana. Mutta mitä aiot nillä tehdä?

Lukeminen on kirjoittamisen veli ja puhumisen serkku. Se tukee kaikkia ja vie mielikuvitusta eteenpäin.

Lukeminen lisää mahdollisuuksia sanavaraston kasvaessa - ole jengin sananiekka! Osaa antaa sana sanasta! Sana vastaa montaa nyrkiniskua.

Aivosolut tarvitsevat kehittyäkseen lukemista. Kokeile lukemisen aivovalot - niitä on päässäsi todella paljon! 

Kaikkia kirjoja ei tarvitse lukea. Jätä kesken jos ei huvita. Mutta kokeile sentään. Sinua varten on olemassa juuri se kirja, jonka tarvitset. Se löytyy ennemmin tai myöhemmin.

    Aksia, Renata ja Idun esittelivät erilaisia lukemisen tapoja ja tilanteita fiksusti ja huumoria viljellen. Elokuvaa katsellessani huomasin päässeeni hyvään seuraan: muita välilauseita olivat rustanneet myös Timo Parvela ja Tittamari Marttinen. Kirjamme vilahtivat mukavasti lukevan tytön otteissa - salapoliisi Jukka Vihi putosi ilamasta käsiin. Parvela on kuten Tittamarikin kovassa vauhdissa tänäkin vuonna; Parvelalta taitaa tulla useampikin opus, kun nyt jo Ella ja kaverit ovat olleet salaisessa palveluksessa ja Kepler-sarja jatkuu syksyllä. Ns. spin off-seikkailu on nyt Paten kalastuskirja (Tammi 2016, kuvitus Pasi Pitkänen), joka irrottelee mielikuvituksen ja realismin ylärajoilla.

   Lieneekö kalastus uusi trensi, kun Kari Evinsalon Etsivä Vertti-sarjassakin lähdetään vonkaleiden perään ja napataan hylynryöstäjät (Mäkelä 2016). Pate on muuten samanlainen uhoaja kuin Evinsalon kolmikon Korppi, joka haluaa olla paras ja nopein joka paikassa. Pate joutuu hurjan meriotuksen Krakenin pelastajaksi, kun aivan hulvattomaksi menneessä henkilögalleriassa merirosvokapteeni Hahabia esittääkin rujonpuoleinen frusroitunut nainen.

   Vertti, Korppi ja Lissu puolestaan pääsevät kalastusretkelle, mutta isät ovat kiinnostuneita jostain muustakin eli vanhasta hylystä. Sitä jahtaavat myös rikolliset, jotka pääsevätkin käsiksi Vrouw Elionoran aarteisiin. Etsivien ansiosta heidät toki saadaan kiinni. Kirjan lopussa on vielä tietoiskuja hylyistä ja niistä löytyneistä tavaroista, mm. Maissenin posliinista. Pate ei paljon tietoa välitä, vauhti ja tunnelma ovat tärkeämpiä Pasi Pitkäsen päästessä kunnolla vauhtiin.

Väinö Lakeus - koulun sankari?

Oma panokseni kevään koulutuskeskusteluun Parvelan Ellan ja kavereiden seuraan on Väinö Lakerus ja Kultasormen tapaus (Mäkelä 2016).Kaikella kunnioituksella Ellan luokanopettajalle ja muillekin suosituille Reuhulalaisille opinto-ohjaajille, mielestäni miesmalli on ollut aika nössö. Väinä Lakeus on jo raameiltaan toista maata ja nostaa penkiltä kevyesti sata kiloa rautaa. 

Lisäksi hän on sitoutunut todella parhaaseen mahdollisen opetustyöhön, oppii uusimpia opetusmetodeja unohtamatta tuota kamerakynän mahdollisuuttakaan. Väinö Lakeus käyttää jopa kesälomansa luokan oppimistuloksien parantamisen suunnitteluun. No, ainakin melkein. Mitä nyt sitoutunut opettaja oikein keksisi kesäloman tylsinä päivinä, kun koulun alkuun on sata päivää tai kaksituhatta neljäsataa tuntia tai 144 000 minuuttia? Ja ilman ravitsevaa kouluruokaa?

Väinö Lakeus panee tuulemaan koko trimmatun ruhonsa voimalla. Hän kokeilee stuntmanin, salapoliisin, Elvis Presleyn, luontoaktivistin ja maapallon pelastajan rooleja. Mutta tuostakin vyyhdestä saa aikaan jotain eetvarttia koulun alkaessa.

Martti Sirola pääsee elementtiinsä Väinö Lakeuden puuhien kuvaamisessa - jokaiseen lukuun liittyy Martin ilkikurinen ja luonteikas sarjakuvaseikkailu. Niiden kautta kokonaisuus rytmittyy mukavasti ja tuottaa lukutapahtumaan kivoja erilaisia hetkiä. 

Iskulauseita voisi rustata Väinö Lakeudenkin seuraksi.

   Ei lukeminen ja kirjoittaminen paljonkaan eroa elokuvasta tai videosta. Tylsä alku ja juoni on pitkäpiimäistä joka paikassa. Kaikkeen tarvitaan hyvä käsikirjoitus.

   Mutta lukemisessa aivoissa tapahtuu enemmän eri paikoissa: on sanoja, puhetta ja - omia kuvia.