Tyttöjen itsetunnon nostaminen tuntuu olevan nyt se trendi. Pari
käännöstä on jo julkaistu rummuttaenkin, ja lisää on tulossa kesän lopulla
kotimaisin voimin: ääneen pääsevät monet suomalaiset naiset kertomaan urastaan.
Mutta mitä uutta käännökset
tuovatkaan omien tuotoksiemme rinnalle?
Marawa Ibrahimin Tytön oma kirja (Otava 2017) ei
sisällöltään laajene omista tyttöenergian ja itsetunnon kohottajistamme.
On kehon muutokset kun kaikki tuijottaa, on näppylöitä naamassa, On anatomian
oppitunteja, karvoja siellä ja täällä, syömisen rakenteita, sydänsurut ja
seurustelun kuviot ja niin edelleen. Graafinen ilme on ehkä tätä päivää – se
taitaa tarkoittaa sekä asiallisia rakennepiirroksia että pomppimista
shokeeraavista väriaukeamien kuvioista jonkinlaisiin abstrakteihin symboleihin.
Näitäkin on kotimaisissa opuksissa toki harrastettu, mutta värit hyppivät nyt
enemmän kuin teksti silmille. Ja vetävät mukanaan – tai eivät. Tekstit
itsessään nimittäin ovat pinta-alaan nähden varsin lyhyehköt ja nopsat.
Entä sitten Elena Favillin ja Franceska
Cavallon Iltasatuja kapinallisille
tytöille (S&S 2017)? Sataan yhdensivun tarinaan ihmeellisistä naisista (kirjan
oma ilmaisu) mahtuu melkoinen kavalkadi eri alojen edustajia matemaatikoista
huippumalleihin, motocross-ajajista koululaisiin. Kaikista kerrotaan lyhyesti
ja lähes selkokielellä perustiedot elämästä ja kamppailusta esiin tyttönä ja
naisena vastustuksista huolimatta. Ideana lienee ollut muotitermiä käyttääkseni
voimaannuttaminen ja mahdollisuuksien osoittaminen. Kirjailijoista saa kunnian
aloittaa Astrid Lindgren, jonka tarina on kaikella kunnioituksella varsin
ylimalkainen ja tuntuu kovin helpolta ratkaisulta kiteyttää asioita tuttuakin
tutumpaan Peppi Pitkätossuun. Muille kuin pohjoismaalaisille Astrid ei
tietenkään ole niin tuttu ja tarina voi tuntua erilaiselta. Muita kirjailijoita
ovat Bronten siskokset, Cora Coralina, Isabel Allende, Jane Austen, Maya
Angelou, Virginia Woolf – joitakin uusia, joitakin tutuntuttuja. Kaiken
kaikkiaan sadan henkilön kavalkadi on joka tapauksessa kiinnostava ja täyttää
tehtävänsä osoittaessaan, miten monilla aloilla naiset ovat tulleet eturiviin
ja antaneet panoksensa koko maailmalle.
Ruotsiksi saa jazznaisenergiaa Ellasta! |
Omat tuntojen tukijamme
Ei unohdeta suomalaisia edeltäjiä. Jo varhainen klassikko, Uma Aaltonen,
käsitteli ongelmia, jotka eivät edelleenkään ole kovin kaukana tämän hetken
tilanteesta. Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyy ikuisuuskysymyksiä, jotka
tulevat esillä yhä uudestaan sukupolvesta toiseen. Yhtymäkohta nykyiseen
tilanteeseen on myös Uman korostama tiedon tarjoamisen tärkeys. Ajatuksista voi
vetää viivan nykyisiin nuorille kirjoittavien teemoihin omanarvon tunteesta
terveeseen kehitykseen aikuisuuteen. Nuorten tyttöjen minäkuvan vahvistaminen
ja pakolla omaksuttavien roolien kritiikki olivat Uman ydinkohteita.
Suosittu manttelinperijä Jenni
Pääskysaari taas rikkoi monta kertaa kirjoillaan myyntilastojen
kärkisijoitteluja. Kaikista kirjepalstoista, auttavista puhelimista ja
kirjoista huolimatta tutkimukset osoittavat edelleen nuorten miettivän
samanlaisia ongelmia. Talvella 2015 julkaistiin tietoja, miten suurimmalla
osalla 12-19-vuotiaista suomalaisista tytöistä oli sosiaalisen median luomia
ulkonäköpaineita. Samalla masentuneisuus on kasvanut. Voimakirja Tyttö sinä olet… (2015) on kuin malliesimerkki näille käännöksille:
kolmen pilkun jälkeen voikin valita vaikka sisällysluettelosta sopivan määreen
rakastettavasta supersankariin. ”Toivon, että tästä kirjasta tulisi
matkakumppanisi. Että kuljettaisit sitä mukanasi niinä hetkinä, kun tarvitset
rohkaisua, kannustusta tai vaikkapa lohtua.”
Otsikoiden alle Pääskysaari kerää
sekä omia tuntojaan, myönteisen kanssakäymisen pilareita että selkeitä
ohjeitakin. Puheenvuorot eivät ole pitkiä, mutta niihin on liitetty sopivin
välein sekä ajatelmia että merkittävien naisten esittelyjä Augusta Ada Kingistä
(matemaatikko, analyytikko 1800-luvulta) Frida Kahloon, Malala Yousafzaista
Fatu Kekulaan – kaikki rohkeiden tekojen ihmisiä. Mukana on myös tärkeitä
tapahtumia skeittikoulusta Afganistanissa New Yorkin tyttöprojektiin tai
Lammily-nuken – ”normaalin Barbien” – suosioon.
Lukeminen jaksottuu miellyttävästi, kun aiheiden yhteyteen saadaan
puhumaan alansa tunnettuja suomalaisia naisia Pirjo Heikkilästä Enni
Rukajärveen. "Syynä kirjaan oli juuri
se, että itsevarmoille ja reippaille tytöille tapahtuu Suomessa jotain, kun he
tulevat teini-ikään: ympäristö alkaa sovittaa heitä rooliin ja kertoa, mikä
sopii ja mikä ei".
Missä saappaissa pojat kulkee?
Kun Pääskysaari näkee suurimpana uhkana juuri tuon lokeroinnin, on tärkeää
korostaa moninaisia mahdollisuuksia, erilaisia tapoja olla olemassa. Mutta on
myös lukuisia malleja olla poika. Missä on heidän oppaansa oman elämänsä
päähenkilöksi valmistautumisessa?
Poika sinä olet… (2016) luottaa tyttökirjan toimivaksi havaittuun
muottiin hiukan toisin sanankääntein. ”Koetko joskus olevasi vääränlainen?
Liian suuri, pieni, lyhyt, pitkä, karvainen, karvaton, tumma, vaalea? Olet
sopiva ja riittävä juuri sinuna! Selvitä, kuka olet ja mitä haluat. Kuuntele sydäntäsi,
älä muiden mielipiteitä.”
Kyllä pojankin päässä tapahtuu Mielettömästi! |
Samanlaisin pääotsikoin edetään
hiukan järjestystä muutellen. Mukana olevat haastatellut ovat pääosin uusia.
Vain Enni Rukajärvi ja Linda Liukas ovat edelleen kertomassa omista
tavoitteistaan ja haaveistaan. Esimerkit on haettu tästä päivästä. On
näyttelijä/kirjailija Antti Holma miettimässä hauskuutta, Duudson Jarno Laasala
kertomassa ystävyydestä, seikkailija Arman Alizad erilaisuudesta. Tubettaja
Lakko eli Eric Savolainen on unelmoinut, muusikko ja keskusteluisäntä Roope
Salminen avautuu muun muassa seksuaalisuudesta. Vinkkejä on Nelson Mandelasta
Kyle Maynardiin tai Banksyyn.
Ja onhan tuolla hyllyssä tarjolla vaikkapa
Raisa Cacciatoren Mieletön fiilis.
Hyvän mielen käsikirja (Tammi 2014)
yhdessä Max Karukiven kanssa tekemä siekailematon nuoren mielen sekasorron
selvitysopas. Tunnetaitoja taviksille -otsikolla päästään juohevaan surffailuun
mieliaalloilla ja tunnetaitojen lyhyeen oppimäärään. Kirjan kolme osaa,
tunteet, mieli ja elämänhallinta esitellään sopivan mittaisina sukelluksina
asioiden ytimeen.
Niin että tässä saa varmaan jännittää,
mitkä nimet nousevat esiin uusissa naisia esittelevissä kirjoissa. Ja tuleeko
uusia näkökulmia. Mutta sanoohan suomalainen sanalaskukin, että kertaus on
ymmärtämisen alku. Vai miten se meni?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti